Teimme tänään ruokaperäisillä makkarin sängyn päällä saamiemme piirustusten evaluointia. Totesimme, että pääpiirustuksissa on muutamia selvitettäviä kohtia:
1) teknisen tilan ovi, tilasimmeko tuollaisen?
2) yläkerran vaatehuoneen ja wc/kylpyhuoneen kokojen tarkistus, suurentaisimmeko vaatehuonetta ja pienentäisimme hiukan wc/kylpyhuonetta?
3) liesi täytyy siirtää kulmaan, vaikka se siellä vie ehkä hiukan enempi tilaa, mutta on mielestämme paremmassa paikassa.
4) keittiöön tulee kaksi täysikokoista allasta, ehdottomasti ja kunnon kokoinen valutuskaappi! Siitä on meidän keittiömme tehty!
5) tiskikones siirretään oven viereen, tiskikaapin oikealle puolelle, jossa se on minusta loogisessa paikassa, eikä ainoastaan loogisessa vaan parhaassa.
6) olohuoneen ja keittiön väliseen n. 1 m. mittaiseen yhteiseen alueeseen tulee pieni seinäkoroke, joka mahdollistaa paremman "ylikatsomisen" olohuoneen puolelle keittiöstä.
Väri, jonka taloon valitsin, >Tikkurilan 609X osoittautukin tarkemmassa tutkimuksessamme aika tummaksi. Päädyin siis tekemään parin purkin verran koeostoja ja koemaalauksia. Tämä toteutetaan sitten maanantaina, heti. Lupasin itselleni. Vaikka tuo väri on hieno, se voi tuntua kaksikerroksisessa talossa liian isolta pinnalta. Varsinkin, kun ikkunat ovat modernit, eivätkä saa valkoisen karmin avulla lisävaloisuutta. Sitä en itse siis halua. Katto nyt edelleenkin on tummanharmaa tiilikatto.
Muutamia mietinnän kohtia on tietenkin vielä, mutta suuret linjat on aika hyvin hallussa.
Sain hyviä vinkkejä ja ajattemisen aihetta eräältä tutulta kiinteistönvälittäjältä, Nina L:ltä. Kiitollisena kaikista vinkeistä jo tässä vaiheessa =) Vielä en tiedä edes, kuinka paljon olemme tulevaisuudessa tekemisissä.
Sovin myös Ninan kanssa ensimmäisen arviointikäynnin meille ensi viikoksi. Jossain vaiheessa tästä tuvasta on luovuttava ja se aika on takuuvarmasti vuoden sisällä. Aika lentää.
Koska kaipaan, näköjään, kirjoittamista, sitä on kiva tehdä tänne. Toiseen päiväkirjaani. Voi olla, että kun rakentaminen toden teolla alkaa, kirjoittaminen jää, mutta toivottavasti ei jää. Aika kultaa muistot ja niihin on kiva palata kirjoitetun sanan kautta. Vaikkakin oman tekstin lukeminen on aina ollut minusta puuduttavaa. Joskus kyllä olen todennut, että olen kirjoittanut aika kivastikin.
Nyt siis teemme suunnittelijalle korjaustarpeet ja odotamme pääpiirustuksia. Sen jälkeen teemme sitten LVIS-suunnittelut... Ja ja ja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti